Persoonallisuustyyppiteoria

Carl Jung määritteli aikanaan, että ihmisillä on kaksi eri tapaa toimia tietoisesti – tehden päätöksiä (Judging) tai keräten tietoa (Perceiving). Nämä kaksi ulottuvuutta voidaan jakaa vielä kahteen eri alalajiin, joita ovat ajattelu (Thinking) ja tunne (Feeling) sekä aistit (Sensation) ja intuitio (Intuition).

Jungin mukaan ihmiset voidaan myös jakaa kahteen ryhmään, riippuen siitä, mistä he saavat ns. ”henkistä energiaa”. Extrovertit (E) eli ulospäinsuuntautuneet ihmiset saavat energiaansa olemalla suoraan yhteydessä ulkomaailmaan, sen tapahtumiin sekä muihin ihmisiin. Introvertit (I) eli sisäänpäinsuuntautuneet ihmiset sen sijaan saavat energiaansa heistä itsestään, olemalla omassa rauhassaan ja poissa ulkomaailman muusta menosta. Extrovertin voidaan kuvitella ajattelevan: ”Mitä maailma voi antaa minulle?”, kun taas introvertti ajattelisi: ”Mitä voin itse antaa maailmalle?”

Yhdistämällä ajattelun, tunteen, aistit ja intuition sekä energiansaantitavat, syntyivät Jungin alkuperäiset kahdeksan persoonallisuustyyppiä, jotka myöhemmin toimivat tunnetumpien MBTI-tyyppien perustana ja pohjana:

Ti – Refleksiivinen introvertti

Te – Refleksiivinen extrovertti

Fi – Tunteva introvertti

Fe – Tunteva extrovertti

Si – Perseptiivinen introvertti

Se – Perseptiivinen extrovertti

Ni – Intuitiivinen introvertti

Ne – Intuitiivinen extrovertti

Tyyppidynamiikka

Nämä edellä mainitut tyypit ovat itse kognitiivisia funktioita, jotka yhdessä muodostavat kaikki 16 nelikirjaimista persoonallisuustyyppiä. Jokaisella persoonallisuustyypillä on siis kaikki kahdeksan funktiota, ja niiden järjestys eli preferenssit määräävät nelikirjaimisen tyyppikoodin.

Funktiot voidaan jakaa tajunnan alaisiin funktioihin ja alitajuntaisiin ns. varjofunktioihin. Jokaisen tyypin neljä ylintä preferenssiä (funktiota) muodostavat tajunnan alaisen osuuden, ja neljä alinta varjofunktiot. Teoria on pääosin keskittynyt vain neljän ylimmän funktion ympärille, sillä ne määräävät ihmisen perusolemuksen lähes kokonaan varjofunktioiden aktivoituessa vain negatiivisessa yhteydessä täysin alitajuntaisesti, esimerkiksi, kun ihminen kokee itsensä erittäin uhatuksi tai muuten riittämättömäksi.

Neljä ylintä funktiota voidaan nimetä monella eri tavalla, esim. vahvin, toiseksi vahvin, kolmanneksi vahvin ja neljänneksi vahvin, mutta funktioiden luonteiden takia käytän termejä dominoiva, avustava, kolmas ja neljäs. Vahvin, eli dominoiva funktio voi muodostaa jopa n. 75% koko henkilön persoonallisuudesta.

Funktioiden suuntien järjestys noudattaa tiettyä kaavaa riippuen tyypin energiansaantitavasta.

Extroverttien funktioiden järjestys:

Introverttien funktioiden järjestys:

Funktiot esiintyvät tyyppien sisällä aina funktiopareina, joihin muodostuu bi-polaarinen suhde kahden eri funktion välille. Parit koostuvat aina joko päätöksenteko (J)- tai tiedonkeruu (P) funktioista, mutta niiden energiat ovat käänteiset. Esim. Ne-Si on tiedonkeruu (P) funktiopari, jossa extrovertti intuitio ja introvertti aistifunktio muodostavat bi-polaarisen suhteen keskenään. Ne siis ns. kompensoivat toisiaan, mutta mitä suurempi niiden välimatka toisistaan tyypin sisällä on, sitä enemmän ne myös ”kilpailevat” toisiaan vastaan.

Funktion ”välimatkan” toisistaan selittävät päätöksenteko- ja tiedonkeruufunktioiden tarve olla tasapainossa toisiinsa ja energian saantitapoihinsa nähden.

Extroverteillä funktioparien järjestykset ovat seuraavat:

EJ EP

IP IJ

EP EJ

IJ IP

Introverteillä funktioparien järjestykset ovat seuraavat:

IJ IP

EP EJ

IP IJ

EJ EP

*EJ = extrovertti päätöksentekofunktio (J) = Fe, Te

*EP = extrovertti tiedonkeruufunktio (P) = Se, Ne

*IJ = introvertti päätöksentekofunktio (J) = Fi, Ti

*IP = introvertti tiedonkeruufunktio (P) = Si, Ni

Kuten näemme, dominoiva funktio muodostaa siis aina funktioparin neljännen funktion kanssa, ja avustava funktio kolmannen funktion kanssa. Tällöin jokaisella tyypillä on tasapainoisesti yhtä monta tiedonkeruu- ja päätöksentekofunktiota suunnattuna ulos- ja sisäänpäin.

Tyypin määrittäminen

Jokainen MBTI-tyyppi voidaan määritellä funktioiden avulla ja päinvastoin. Alun perin Jungin tyypityksissä ei ollut päätöksenteko- (J) ja tiedonkeruu (P) –ulottuvuuksia ollenkaan, vaan ne lisättiin tyyppeihin vasta Isabel Myersin ja Katharina Briggsin toimesta, kun tyyppiteoriasta tehtiin kaupallinen persoonallisuustesti eli Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori (MBTI).

Määritettäessä funktioita MBTI-tyypistä, on helpointa aloittaa tyypin purkaminen J-P ja E-I -ulottuvuuksista. Tämän jälkeen tiedonkeruu- ja päätöksentekofunktiot voi vain sijoittaa oikeille määritetyille paikoilleen.

- J-tyypit (koodiltaan xxxJ) tarkoittavat tyyppejä, joiden ensimmäinen ulospäinsuuntautunut funktio on päätöksentekofunktio.

- P-tyypit (koodiltaan xxxP) tarkoittavat tyyppejä, joiden ensimmäinen ulospäinsuuntautunut funktio on tiedonkeruufunktio.

- Ensimmäisen ulospäinsuuntautuneen funktion paikan (ja samalla funktioiden järjestyksen) määrittää energiansaantitapa (kts. ylempää).

- S-tyypit (koodiltaan xSxx) tarkoittavat tyyppejä, joiden S-funktio on ylempänä funktiojärjestyksessä kuin N-funktio. Jos Se-funktio on ensimmäinen ulospäinsuuntautunut funktio, tyyppi on koodiltaan xSxP.

- N-tyypit (koodiltaan xNxx) tarkoittavat tyyppejä, joiden N-funktio on ylempänä funktiojärjestyksessä kuin S-funktio. Jos Ne-funktio on ensimmäinen ulospäinsuuntautunut funktio, tyyppi on koodiltaan xNxP.

- T-tyypit (koodiltaan xxTx) tarkoittavat tyyppejä, joiden T-funktio on ylempänä funktiojärjestyksessä kuin F-funktio. Jos Te-funktio on ensimmäinen ulospäinsuuntautunut funktio, tyyppi on koodiltaan xxTJ.

- F-tyypit (koodiltaan xxFx) tarkoittavat tyyppejä, joiden F-funktio on ylempänä funktiojärjestyksessä kuin T-funktio. Jos Fe-funktio on ensimmäinen ulospäinsuuntautunut funktio, tyyppi on koodiltaan xxFJ.

Tyypin määritys on helpoimmin ymmärrettävissä esimerkkien kautta.

Esimerkki 1.

ESTJ:n funktioiden määrittäminen.

Tyyppi on extrovertti ja J-tyyppiä, joten ensimmäinen ulospäinsuuntautunut funktio on päätöksentekofunktio, eli tässä tapauksessa Te, ja se on myös tyypin dominoiva funktio.

Tästä huomataan, että koska Te muodostaa funktioparin Fi-funktion kanssa, Fi on tyypin neljäs funktio. Tässä vaiheessa funktiojärjestys näyttää seuraavalta:

Nyt jäljellä on vain tiedonkeruufunktioiden sijoittaminen paikoilleen, ja koska ESTJ on S-tyyppiä, S-funktio sijoittuu N-funktiota ylemmäs. Koska tyyppi on extrovertti, avustava funktio on aina sisäänpäinkääntynyt, eli tässä tapauksessa Si. Si muodostaa funktioparin Ne-funktion kanssa, joten kolmannen funktion on oltava Ne.

Lopullinen funktiojärjestys on siis seuraava:

Esimerkki 2.

INFP:n funktioiden määrittäminen.

Tyyppi on introvertti ja P-tyyppiä, joten ensimmäinen ulospäinsuuntautunut funktio on tiedonkeruufunktio Ne, mutta koska kyseessä on introvertti, Ne on avustava funktio.

Ne muodostaa funktioparin Si:n kanssa, joten Si on kolmas funktio. Tässä vaiheessa funktiojärjestys on seuraava:

Koska INFP:n päätöksentekofunktio on F, se sijoittuu ylemmäs kuin sen funktiopari T, joten dominoivan funktion on oltava Fi. Te on silloin neljäs funktio.

Lopullinen funktiojärjestys on seuraava:

Huomataan, että INFP ja ESTJ eivät jaa yhtäkään yhteistä kirjainta tyyppikoodissaan, mutta niillä on silti samat neljä ensimmäistä funktiota. INFP ja ESTJ ovat siis käänteisiä tyyppejä funktiojärjestykseltään, eli ESTJ:n ”heikkoudet” ovat INFP:n ”vahvuudet” ja päinvastoin.

Esimerkki 3.

Päätellään tyyppikoodi seuraavista funktioista:

Funktioista päätellessä tyyppikoodi on helppo selvittää. Pelkästään dominoivan funktion perusteella voidaan päätellä kolme tyyppikoodin kirjainta.

Tässä tapauksessa, koska dominoiva funktio on ulospäinsuuntautunut päätöksentekofunktio, tyypin on oltava EJ-tyyppiä. Se on myös tunnefunktio (F), joten tyyppikoodiksi saamme tässä vaiheessa ExFJ. Seuraava funktio on luonnollisesti tiedonkeruufunktio, joka tässä tapauksessa on Ni, joten tyypiksi muodostuu ENFJ.

Tyyppiteorian perusteet ovat tässä, ja seuraavaksi suosittelen lukemaan tarkemmin itse funktioista ja niiden toiminnasta täältä.

Tyyppejä syvemmälle

Hae tästä blogista